Arvo Ylppö jälleen Tampereella
Arvo Ylpöllä oli ollut lapsuuden ja kouluaikojen jälkeenkin suhteita entiseen koulukaupunkiinsa ja suvun syntymäseudun keskukseen Tampereelle. Hänet kutsuttiin Tampereen lääkäriseuran kunniajäseneksi vuonna 1958, jolloin seura täytti 60 vuotta ja Arvo Ylppö 71 vuotta. Tämän jälkeen hän kunnioitti säännöllisesti läsnäolollaan seuran tasavuosina pitämiä vuosijuhlatapahtumia.
Kun Tampereen yliopistoon perustettiin vuonna 1972 lääketieteellinen tiedekunta ja sen mukana keskussairaalaan lastenklinikka, syntyi myös arkkiatrille lukuisia uusia tilaisuuksia tavata kollegoita ja jopa entisiä oppilaita. Tätä mahdollisuutta Arvo Ylppö ja hänen puolisonsa Lea käyttivät ahkerasti kaikkien osallistujien suureksi iloksi.
Ajan mittaan kävi ilmi, että nämä tapaamiset Tampereella olivat arkkiatrille tärkeitä ihmiskontakteja sekä pitivät yllä yhteyttä lapsuuden maisemiin ja koulukaupunkiin. Näissä yhteyksissä kouluaikaiset muistikuvat rottien tappamisesta ja koululaisjengien reviiritaisteluista nousivat arkkiatrin mieleen ja herkistivät hänet pitämään puheita ex tempore. Muualla tavatessa, Ylppö muisti aina kysyä: "Mitä Tampereelle kuuluu?"
Tampereen yliopiston kunniatohtoriksi
Näin ollen oli luontevaa, että Arvo Ylppö vihittiin Tampereen yliopiston lääketieteen kunniatohtoriksi keväällä 1985 pidetyssä yliopiston 60-vuotisjuhlapromootiossa. Ylpön ehdokkuudesta kunniatohtoriksi oli kyllä jo keskusteltu aikaisempienkin promootioiden yhteydessä, jolloin ajateltiin, ettei hän ehkä jaksa osallistua niihin korkean ikänsä vuoksi. Arkkiatrin saavutettua 98 vuoden iän tultiin toisiin ajatuksiin.
Ja niin todella kävi, että hän osallistui puolisonsa Lean kanssa kaikkiin mahdollisiin tilaisuuksiin promootiopurjehdus mukaan lukien. Samalla kertaa vihittiin yhteiskuntatieteiden kunniatohtoriksi tasavallan presidentti Mauno Koivisto, joten tilaisuus oli tavallista juhlavampi. Koska akateemiseen traditioon kuuluu, että promootiotilaisuudessa ei osoiteta suosiota taputtamalla käsiä, noudatettiin tätä traditiota tiukasti tässäkin promootiossa ja esimerkiksi Mauno Koivisto sai hattunsa täyden hiljaisuuden vallitessa. Mutta kun Arvo Ylpön päähän oli painettu vihreä tohtorinhattu, hän kääntyi yleisön puoleen ja tapansa mukaan kumarsi syvään, koko auditorio puhkesi välittömästi suosionosoituksiin!
Arvo Ylppö osallistui puolisonsa Lean kanssa säännöllisesti myös Tampereen lääkäripäivien tilaisuuksiin vuonna 1980 pidetyistä ensimmäisistä lääkäripäivistä lähtien. Arkkiatrin poismenon jälkeen ovat Lea Ylppö sekä Arvo Ylppöä seuranneet arkkiatrit jatkaneet tätä perinnettä. Arkkiatrin osallistuminen ei ollut vain läsnäoloa sosiaalisissa tilaisuuksissa, vaan myös luentojen seuraamista ja näyttelyyn perehtymistä. Lääkäripäivillähän kaikki tuhannet osallistujat "tunsivat" Arvo Ylpön ja hän pystyi keskustelemaan kaikkien kanssa ilman erityisiä esittelyjä.
Tämän johdosta hänen poismenonsa jälkeen Lääkäripäivien järjestäjät päättivät jakaa palkintoa, jonka nimessä ja teemassa muisteltaisiin Arvo Ylppöä ja hänen elämäntyötään.
Palkinnoksi valittiin tamperelaisen taidemaalarin ja graafikon Raimo Kanervan työ, alumiiniin valettu veistos, Home sweet home. Veistos oli peräisin jo vuodelta 1978 ja se liittyi taiteilija Kanervan mieliaiheeseen, luontoon ja sen säilyttämiseen. Työ kuvaa kannua, jonka päällä on linnunpesä munineen ja kannun kyljestä tulee lintu ulos kuin pesäpöntöstä. Kannua ruvettiin siis kutsumaan Ylpön kannuksi.Taiteilijalta pyydettiin lupa nimetä ja monistaa kannu. Hän totesi, että kannu voidaan liittää Arvo Ylppöön esimerkiksi, koska kannu symbolisoi kotia ja lapsuutta.
Kirjoittaja Jarmo Visakorpi
