Käsikirjoittajat
Juhani Juntunen, neurologi, professori ja Eläkevakuutusyhtiö Eteran ylilääkäri 2011 saakka.
Aura Korppi-Tommola, professori, Tampereen yliopistossa Suomen historian dosentti ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan toiminnanjohtaja. Hän on julkaissut tutkimuksia lastensuojelun ja naishistorian alalta, mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton historian Terve lapsi – kansan huomen (1990) sekä toimittanut lastentautiopin professori Niilo Hallmanin elämäkertateoksen Elämäntyönä lapset – Niilo Hallman (1991).
Kauko Kouvalainen LKT, ylilääkäri, Oulun yliopiston lastentautiopin professori emeritus. Tätä ennen hän on työskennellyt Helsingin lastenklinikassa 10 vuotta, Turun lastenklinikassa apulaisprofessorina 4½. Kouvalaisella on ollut lukuisia luottamustoimia lastensuojelu-, lääkäri- ja tiedejärjestöissä sekä korkeakoulujen hallintoelimissä. Hän on myös ollut MLL:n puheenjohtajana. Hän on tehnyt useita julkaisuja lastentautiopista, kansanperinteestä sekä lääketieteen historiasta. Hän toimitti Lääkärilehden Arvo Ylpön 100-vuotisjuhlanumeron (SLL:30B:1987).
Keijo K. Kulha, filosofian tohtori Jyväskylän yliopistosta, lehdistö- ja tiedotusopin vt. professori Tampereen yliopistossa. Turun Sanomien päätoimittaja (1973-82), Helsingin Sanomien päätoimittaja (1982-97). Hänellä on useita luottamustoimia ja hän on julkaissut lukuisia historiateoksia, mm. akateemikko Eino Jutikkalan elämäkerran.
Anto Leikola, filosofian tohtori, oppihistorian professori emeritus. Leikola on työskennellyt Helsingin yliopiston eläintieteen laitoksen fysiologian osastolla sekä vertailevan eläinfysiologian vt. apulaisprofessorina. Julkaissut lukuisia tutkimuksia erityisesti sammakkoeläinten ja lintujen alkionkehityksen varhaisvaiheista ja toiminut useissa tieteen ja kulttuurin alojen luottamustehtävissä. Leikola on julkaissut vuodesta 1968 lähtien esseekokoelmia, biologian oppikirjoja, suomennoksia ja satoja artikkeleja.
Juhani Leikola, lääketieteen ja kirurgian tohtori, professori. Hän on toiminut SPR:n Veripalvelun johtajana (1988-2001) sekä Orion-yhtymän hallituksen jäsenenä (1994-2004), josta osan aikaa sen puheenjohtajana. Leikola on kirjoittanut lukuisia elämäkertoja.
Risto Pelkonen, arkkiatri, professori. Arkkiatri on erikoistunut sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäriksi ja on työskennellyt pääosan urastaan Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.
Jaakko Perheentupa, suomalaisen tautiperinnön tutkija, Helsingin yliopiston professori emeritus, toiminut HYKSin Lasten- ja nuortensairaalan ylilääkärinä. Hän on tutkinut Mulibrey-nanismia eli Perheentuvan oireyhtymää.
Kari Raivio, lastenlääkäri, professori, Helsingin yliopiston rehtori (1996-2003) ja kansleri (2003-2008) on toiminut myös HYKSin lastenklinikan ylilääkärinä ja Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana vuosina 1993-1995 sekä Aikakauslehti Duodecimin päätoimittajana. Hänelle on myönnetty Arvo Ylppö-mitali 1997.
Leena Tuuteri, lastenkardiologi, professori. Työskennellyt sodan aikana terveyssisarena Kannaksella, ja lääkärinopintojen jälkeen 40-luvun lopulla hän piti kiertävää lastenneuvolaa hävitetyssä Lapissa. Hän oli perustamassa Kuopion keskussairaalan lastenosastoa 1958 ja 1960-luvun alussa aloitti HYKSin lastenklinikan sydänosaston ylilääkärinä tehden menestyksellistä työtä synnynnäistä sydänvikaa sairastavien lasten hyväksi. Tuuteri on julkaissut useita teoksia, kuten Lasten sairaalahoidon historia, 1000 päivää Itä-Karjalassa sekä kaksi omakustanteista teosta. Arvo Ylppö oli Leena Tuuterin opettaja ja ensimmäinen esimies. "Vaikka Ylppö jäi eläkkeelle jo 1957, hän oli elämänmyönteisenä ja sydämellisenä ihmisenä keskeinen henkilö lasten sairaanhoidon alalla kuolemaansa asti."
Jarmo Visakorpi, lastenlääkäri, professori. Aloitti tieteellisen tutkimustyön Helsingin Lastenklinikassa 1957. Visakorpi oli perustamassa lääketieteellistä tiedekuntaa Tampereen yliopistoon 1973, jossa hän 1975 alkaen toimi lastentautiopin professorina. Hän toimi kahteen otteeseen Tampereen yliopiston rehtorina sekä MLL:n Tampereen osaston puheenjohtana. Jarmo Visakorpi tutustui Arvo Ylppöön suorittaessaan lastentautiopin kurssia 1955 ja toimi Lastenklinikan apulaislääkärinä 1957 eli samana vuonna, jolloin Ylppö siirtyi eläkkeelle klinikan johdosta. Läheisempi ystävyys syntyi Tampereella, jossa arkkiatri Arvo Ylppö osallistui arvostettuna vieraana puolisonsa kanssa lukuisiin yliopiston, lääketieteellisen tiedekunnan ja Lastensuojeluliiton Hämeen piirin kokouksiin ja juhlatilaisuuksiin.
Teija Riikola, filosofian maisteri, ylppo.fi -sivuston sisältötuottaja ja käsikirjoittaja. Lääketieteeseen erikoistuneena toimittajana hän on kirjoittanut lukuisia alaan liittyviä uutisia ja artikkeleita. Arvo Ylppöä Riikolalla ei ole ollut mahdollisuutta tavata, mutta muistaa kiitollisuudella Lea Ylpön lämmintä, älykästä ja huumorintajuista persoonaa.
