Koko kansan arkkiatri

Arkkiatriin kohdistunut palvonta oli miltei päivittäistä. Arvo Ylppö asioi apteekissa ja kuskina toiminut Lea Ylppö odotti autossa kadun toisella puolella. Minna Canthin kadulta kurvasi auto, joten Lea Ylppö huusi Arvo Ylpölle: "Älä tule nyt, sieltä tulee auto!" Kadulla kulkenut mies säntää Lea Ylpön luo sanoen: "Tiedättekö kenelle noin huudatte? Arvo Ylppö saa kulkea missä vain ja autojen tulee häntä väistää!"

Vuosien mittaan arkkiatri Ylppö tuli yhä tunnetummaksi myös muiden kuin lääkäreiden ja lastenhoitotyön parissa työskentelevien keskuudessa. Ajoittain sai sen vaikutelman, että hänen suurimmat ansionsa olisivat olleet gerontologian eikä pediatrian alalla.

Ainakin Ylpön oma elämänkulku oli tärkeä niille, jotka miettivät pitkän ja hyvän elämän salaisuuksia. Näitä salaisuuksia häneltä usein kysyttiinkin. Kerran lähes 100-vuotias arkkiatri lupautui Sumiaisiin Keski-Suomeen esiintymään vanhusten ja lasten yhteisellä juhlaviikolla sanoen: "Asiatonta on minun kylläkin esiintyä vanhusten asiantuntijana, koska tietoni gerontologiasta ovat varsin vähäiset". (Airilasta Ylppöön, 1987.)

Monet ihmiset, jotka olivat tavanneet arkkiatrin, muistelivat hänen kertomiaan kaskuja tai tapahtumia. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kertoi Tampereen yliopiston juhlapromootion väliajalla: "Kun me muut ihmiset usein sanomme, että jotain tapahtui ennen sotia, niin me aina tarkoitamme tällä ennen toista maailmansotaa, mutta Arvo Ylppö näin sanoessaan tarkoittaa ennen ensimmäistä maailmansotaa."

Suomalaisten arkkiatria kohtaan tuntema kunnioitus näkyi myös Arvo Ylpön arjessa. "Kerran huomasin raitiovaunussa, että minulla ei olekaan rahaa maksaa lippuani. Rahastaja sanoi, että sitten on poistuttava seuraavalla pysäkillä. Silloin joku matkustajista huusi, että "sehän on professori Ylppö, minä maksan hänen puolestaan". Loppujen lopuksi vaunussa oli useampia entisiä potilaitani ja he kilpailivat sitä kuka saa maksaa. Se tuntui hyvältä." (Arvo Ylppö, Ihmisen ääni, toim. Irma Heydemann, 1979.)

Hän sai kotiin päivittäin useita kirjeitä ja puheluita, joissa tiedusteltiin, mitä unilääkettä arkkiatri käyttää, käyttääkö hän villasukkia nukkuessaan tai vastauksia suurempiinkin soittajaa koskettaviin ongelmiin.

Arvo Ylpön asema yhtenä kansakunnan idolina tuli hyvin esille, kun Yleisradio järjesti 2004 kilpailun, jossa katsojat saivat äänestää suurinta suomalaista. Ensimmäisen äänestyksen tuloksena kerättiin lista 100 suurimmasta suomalaisesta, ja kymmenestä eniten ääniä saaneesta tehtiin esittelyohjelma, jota seurasi toinen äänestys. Arvo Ylppö kuului näiden 10 joukkoon ja hänet esitteli toista äänestyskierrosta varten kirjailija Jari Tervo. Lopputulos oli, että Arvo Ylppö äänestettiin kaikkien aikojen kuudenneksi suurimmaksi suomalaiseksi. Hänen asemaansa kuvaa parhaiten muiden kymmenen joukkoon äänestettyjen nimet, jotka olivat Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim (1), presidentti Risto Ryti (2), presidentti Urho Kekkonen (3), kenraali Adolf Ehrnrooth (4), tasavallan presidentti Tarja Halonen (5), piispa Mikael Agricola (7), säveltäjä Jean Sibelius (8), kirjailija Aleksis Kivi (9) ja professori Elias Lönnrot (10).

Arvo Ylpön kehitys vastasi monella tavalla Adolf Ehrnroothin uraa siinä, että kumpikin teki aktiiviurallaan tärkeitä tekoja - toinen taistelukentillä ja toinen lasten terveydenhuollon parissa. Mutta nouseminen kansakunnan idolien joukkoon tapahtui pääasiallisesti pitkän ja aktiivisen eläkeiän kuluessa, jolloin kumpikin yhä uudelleen ja uudelleen nostivat esiin asiansa tärkeyden: kenraali isänmaan arvon ja arkkiatri terveyden ja erityisesti lasten terveyden edistämisen.

Kirjoittaja Jarmo Visakorpi