Selvitystyön synkät luvut

Jo samana vuonna kun Ylppö palasi kotimaahan teki lääkintöhallitus - todennäköisesti Ylpön aloitteesta - kiertokyselyn lapsille varatuista sairaansijoista valtion sairaaloissa. Tuloksena oli, että Helsingin ulkopuolella lapsille oli varattu 89 sairaansijaa valtion sairaaloissa. Kun Saksassa sairaalapaikkoja oli yksi seitsemääsataa alle 15-vuotiasta kohden, Suomessa vastaava luku oli yksi 3500 lasta kohden. Maan harvat lastenlääkärit työskentelivät Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa ja vastasyntyneen lapsen lastenlääkäri näki vain poikkeustapauksessa.

Jo ennen lastensairaalan ylilääkäriksi tuloaan Ylppö esitti sairaalapoliittisen ohjelmansa Suomen Lääkäriliiton yleisessä kokouksessa 1924. Hänen esitelmänsä oli otsikoitu kysymykseksi: ”Onko valtion lastensairaaloiden perustaminen maamme suurimpiin asutuskeskuksiin tarpeen vaatimaa?”

Esitys päättyi kahteen ponteen: Helsingin yleisen sairaalan lastenosastoa on laajennettava ja sinne on perustettava ainakin kaksi uutta koulutusvirkaa lääkäreille. Ainakin suurimpien kaupunkien sairaaloihin on perustettava lastenosastoja joiden johtajina tulee olla pätevät lastenlääkärit.

Tavoitteena ei siis ollut vain kehittää Helsingin lastensairaalaa eurooppalaiselle tasolle. Helsingin lastensairaalan tuli muodostua keskukseksi, jossa koulutettaisiin päteviä lastenlääkäreitä niin, että koko valtakunnan sairaille lapsille voitaisiin tulevaisuudessa tarjota korkeatasoista hoitoa.

Kirjoittaja Leena Tuuteri